Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Mitä on itsekritiikki

Mitä on itsekritiikki

  • tehnyt
Itsekritiikki

Meitä kriitikoita on monenlaisia ja kritiikki on ihan hyvä asia, mutta itsekritiikki voi mennä toisinaan negatiivisuuden puolelle. Rakentavana se on positiivista ja sen ansiosta oppii aina jotakin uutta, jolloin seuraavalla kerralla osaa toimia oikein. Se keskittyy vain siihen, mikä liittyy käyttäytymiseen tai tekemiseen, mutta jättää persoonan rauhaan. Rakentavalla itsekritiikillä voi jopa nostaa omaa itsetuntoaan ja omat heikkoutensa voi kääntää vähitellen vahvuuksiksi. Silloin ei itsestään vaadi liikaa eikä kontrolloi jatkuvasti tekemisiään. Mutta miten vaikuttaa haitallinen itsekritiikki?

Tukala itsekritiikki

Negatiivinen itsekritiikki saattaa olla hyvin ahdistavaa. Se on täysin erilainen tilanne verrattuna siihen, että hyvä elokuva joutuu kriitikoiden lyttäämäksi. Katsojat saattavat olla eri mieltä ja elokuva saavuttaa kritiikistä huolimatta suuret katsojamäärät. Itsekritiikki on luonteeltaan erilainen ja se voi pahimmillaan johtaa jopa masennukseen, stressiin, ahdistukseen sekä syömishäiriöihin. 

Opiskelijan menestys saattaa romahtaa liiallisen itsekritiikin ansiosta tai urheilijan tulokset eivät nouse, vaikka hän miten harjoittelisi. Jatkuva negatiivinen itsekritiikki aiheuttaa myös sen, että henkilöllä on aina pyrkimys välttää asioita, joissa voi epäonnistua. Se vaikuttaa vitkutteluna sekä masennus ottaa vallan, vaikka tehtävää ei ole vielä edes suorittanutkaan. Kehon stressitaso on korkealla eikä pysty toimimaan järkevästi.

Sisäinen kriitikkosi on pahin vastustajasi

Menestyminen arkisissa asioissa on paljolti kiinni siitä, miten suhtaudut omaan sisäiseen kriitikkoosi ja kuinka päästät sen valloilleen. Annatko tilaa positiivisille ajatuksille ja löydätkö omasta tekemisestäsi edes hiukan kehuttavaa? Jos oppimisprosessi unohtuu, edessä on raskas jakso, jossa sättii itseään ja suhtautuminen muuttuu ajatteluksi, jossa kokee olevansa huono, paha ja epäonnistuja.

Vaativa voi itseään kohtaan olla, mutta liiallisuuksiin ei kannata mennä. Päämääränä ei ole keskittyä itse virheeseen ja siitä soimaamiseen vaan siihen, miten seuraavalla kerralla voi toimia paremmin. Ainainen onnistumisvaade ei tule koskaan täyttymään ja siitä seuraa lähinnä vain masentuminen. Tervettä ajattelua sen sijaan on se, että antaa itselleen myös luvan toisinaan epäonnistua. Se ei niin sanotusti ‘kaada maata’ ja hyvä keskinkertainen on aina parempi kuin jatkuva epäonnistuminen.

Katse on kohdistettava eteenpäin ja silloin, kun virheen pystyy myöntämään sekä oivaltaa sen, mitä siitä oppii, on suunta oikea. Itsekritiikki on parasta silloin, kun se on rakentavaa ja kehitystä tapahtuu. Jatkuva negatiivinen kritiikki estää sen, että ihminen kehittyy. Hän ei pysty toteuttamaan omia unelmiaan, koska taustalla piinaa epäonnistuminen ja siitä seuraa itsensä soimaamista, joka vaikuttaa myös arkeen. Casino online ei esimerkiksi tarjoa joka kerta voittoja, mutta toisinaan tulee täydellinen onnistumisen ilo. Siitä ei voi itseään syyttää, koska kyseessä voi olla täysin onnen kantamoinen.

Miten itsekritiikki on hallittavissa

Negatiivisen itsekritiikin vaihtaminen positiiviseksi vaatii jonkin verran opettelua eikä se aina ole helppoa. Sen myötä kuitenkin oma hyvinvointi lisääntyy ja itsensä huomaa paljon energisemmäksi kuin aiemmin, jolloin tukahdutti elämänsä negatiivisella kritiikillä ja stressillä. Liikkeelle on lähdettävä siitä, että pienestä asiasta ei voi antaa itselleen kohtuutonta arvostelua. Ei saa olla ‘Drama Queen tai Drama King’ päästämällä kohtuuttomuuden valloilleen. Jos tapahtuma oli pieni, ei myöskään kritiikki voi olla suurta. Mittasuhteen opetteleminen on vaikea prosessi.

Aluksi opettelu voi mennä myös vähättelyksi, mikä sekään ei ole tervettä. Kultaisen keskitien löytää harjoittelun jälkeen, mutta mitä pidemmälle etenee, sitä paremmaksi myös olo tulee. Itseluottamus kasvaa ja epäonnistumiset ottaa oppimisena eikä pelkää kokeilla uusia asioita, joita aiemmin on lähes paennut. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole toipua negatiivisesta kritiikistä, se riippuu niin monesta inhimillisestä tekijästä ja halusta tulla paremmaksi itsensä kriitikoksi.