Kritiikki eli arvostelu, voi olla luonteeltaan positiivista, negatiivista tai rakentavaa. Sen tarkoitus on arvottaa asioita ja kertoa muille, kannattaako aiheeseen tutustua tarkemmin. Tai esimerkiksi ruokamaailmassa se ilmaisee suosituksensa kannattaako kyseistä ravintolaa tai ruoka-annosta valita. Hyvän arvostelun saaminen voi joissain tapauksissa olla siis todella tärkeää.
Rakentava palaute esittää suhteellisen positiivisesti mielipiteensä sekä antaa kehitysehdotuksia, joilla arvioitu asia voisi olla parempi. Tämä tyyli on monesti se kehittävin tapa arvioida ja kritisoida asioita. Se voi olla jopa lahja, sillä sen avulla voidaan saada uusia oivalluksia joilla saavuttaa parempia tuloksia jatkossa. Palautteen vastaanottaminen on omalta osaltaan myös todella tärkeä taito osata.
Lähdekritiikki on yksi tapa olla kriittinen. Ei siis pidä suoraan uskoa kaikkea, mitä lukee tai näkee vaan pohtia, onko lähde luotettava. Varsinkin internetissä voi kuka tahansa kirjoittaa julkisuuteen mitä tahansa.
Monet uskovat herkästi kaiken, mitä esimerkiksi televisiossa sanotaan tai lehdissä sekä internetissä kirjoitetaan. Kuitenkin nämäkin lähteet ovat täynnä mielipiteitä ja vääriä tietoja. Kritiikkiportti oli hanke, joka pyrki keräämään arvosteluita yhteen paikkaan auttaen lukijaa löytämään oikeaa tietoa.
Käytännössä lähdekritiikki on siis tietolähteen luotettavuuden arvioimista. On hyvä pohtia, mitä varten tieto on kirjoitettu ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Myös tyyliä, jolla asia tuodaan esille, kannattaa arvioida. Sen ollessa kovin aggressiivista, voi olla kyseessä halu saada ihminen reagoimaan tietoon tietyllä tavalla. Kuten kaikessa viestinnässä, tässäkin asiassa kannattaa säilyttää realistinen asenne.
Kriitikko on henkilö, joka arvioi erilaisia asioita työkseen. Kriitikoita löytyy eri aloilta, kuten taide, ruoka, elokuvat sekä kirjallisuus. Monet kirjailijat odottavat jännityksellä uuden kirjansa arvioita, sillä niistä voi olla kiinni jopa koko kirjan myynnin määrä. Sama tilanne on elokuvateollisuudella. Jos kritiikki on kovin negatiivista, ei yleisöä välttämättä valu teattereihin katsomaan toivottua määrää.
Kriitikko voi siis aiheuttaa omalla toiminnallaan monelle tuotannolle hallaa tai suurta etua. Hänen tulee kuitenkin olla rehellinen ja puolueeton arvioinneissaan eikä käyttää asemaansa hyväkseen. Elokuvakriitikko on vieras, jonka läsnäolo saattaa jännittää elokuvan teossa mukana olleita henkilöitä. Jokainen haluaa saada omasta työstään ensisijaisesti hyvää palautetta ja luonnollisesti rehellistä sellaista.
Moni lukija vilkaisee arvostelusta ensimmäisenä tähtiä. Neljä tähteä viidestä kertoo nopeasti, että kriitikko piti teoksesta, ja yksi tähti varoittaa pettymyksestä. Tähtiluokitus on kätevä tapa tiivistää
Elokuva-arvostelu ei ole pelkkä mielipide siitä, piditkö näkemästäsi vai et. Parhaimmillaan se on tasapainoinen kokonaisuus, joka esittelee elokuvan lukijalle, joka ei ole sitä vielä nähnyt,
Palaute kuuluu jokaisen työpaikan arkeen, mutta harva kokee sen antamisen tai vastaanottamisen täysin luontevaksi. Kritiikki voi tuntua henkilökohtaiselta, ja huonosti muotoiltu palaute saattaa jättää jälkeensä
Taidekritiikki on olennainen osa kulttuurikeskustelua, mutta sen merkitys ei rajoitu vain teosten arvioimiseen. Kritiikki liittyy myös laajempiin kysymyksiin vallasta, vastuusta ja oikeudenmukaisuudesta. Kun puhutaan etiikasta,
Miten kirjoitetaan parhaat kirja-arvostelut ja mistä aineksista ne syntyvät? Lue inspiroivat vinkit ja ota opit hyötykäyttöön.
Monelle pariskunnalle liiankin tuttu ilmiö, kritisointi parisuhteessa, voi helposti loukata kumppania. Pohdi kritiikkiä, sen syitä sekä tapaa esittää sitä.
Kritiikki on siis arvostelu, jonka kriitikko antaa. Se ei estä tavallista ihmistä kritisoimasta myös asioita ja tätä tapahtuukin paljon esimerkiksi perheissä ja työyhteisöissä. Se voi olla osa jokapäiväistä elämää ja se tulee osata ottaa vastaan oikein. Vaikkapa opiskeleva saa arvostelua suorittamistaan tehtävistä ja tällöin varsinkin soisi palautteen olevan rakentavaa.
Kovin negatiivinen kritiikki voi aiheuttaa vastareaktion, jolloin arvosteltu hermostuu. Tuloksena on väittely tai jopa riita, joka harvoin johtaa mihinkään hyvään. Suoraan sanottuna positiivisella kierteellä annettu rakentava palaute taas parhaimmillaan saa aikaan pohdintoja, jotka johtavat parempiin tuloksiin kaikkien kannalta. Usein kritisoinnin kohteena on jonkun alan taiteilija, joka kokee työtään arvosteltavan ikävästi.
Kritiikki voidaan jakaa erilaisiin muotoihin. Esimerkiksi jo mainittu lähdekritiikki sekä metakritiikki, joka tarkoittaa lyhyesti sanottuna vastakritiikkiä, arvostelun arvostelua. Uskontokritiikki on myös yleinen käytäntö, jossa arvostellaan uskontoa erilaisilla perusteilla. Toki myös taide-, elokuva- ja kirjallisuuskritiikki ovat luettavissa omiksi aihepiireikseen. Myös musiikissa on omat arvostelijansa, yleisö on yksi tärkein arvostelija myös tässä kohdassa.
Radiossa soiva kappale ei välttämättä menesty, sillä tärkein musiikkiarvostelu tulee kuulijalta. Mikäli kappale ei miellytä, se putoaa soittolistoilta pois. Jos sitä taas arvostellaan positiivisesti ja toivotaan, se voi soida aalloilla useitakin vuosia. Tämä on kritisoinnin yksi suurista saavutuksista.
