Mediaan tulee suhtautua kriittisesti, koska kaikki ei ole sitä, miltä näyttää eikä kaikki ole totta. Voidaan ajatella, että mediakriittisyys on jopa yksi tärkeistä kansalaistaidoista ja 2020-luvulla median valtakaudella tärkeämpi kuin koskaan. Jokaisen tulisi osata suhtautua eri medioihin tuottamaan sisältöön kriittisesti ja pohtien. Tässä auttaa, jos ymmärtää medioiden taustalla olevaa toimintalogiikkaa eli sitä, miten ja miksi media välittää juuri sellaista sisältöä kuin välittää.
Mediakriittisyys haastaa pohtimaan
Ennen median välittämät viestit olivat yksisuuntaisia eli ihmiset lukivat lehtiä, kuuntelivat radiota tai katsoivat televisiota. He olivat vastaanottajia ja siinä kaikki. Nykyään sosiaalinen media on tehnyt median tiedonvälityksestä kaksisuuntaista. Uutisen kuullessaan tai lukiessaan sitä voi kommentoida reaaliajassa ja sen voi lähettää eteenpäin. Kuka tahansa saa mielipiteensä suuren yleisön kuuluviin nopeasti ja helposti.
Uuden mediankulutustavan myötä myös lähdekriittisyyden merkitys on korostunut. Terveeseen kriittisyyteen kuuluu pohtia viestin lähettäjän ja välittäjän lähtökohtia sekä motiiveja. Someviidakossa pääsee melko pitkälle jo miettimällä, onko kyseessä fakta vai yhden ihmisen mielipide. Kuinka paljon annan toisen mielipiteen vaikuttaa itseeni? Kertooko yhden ihmisen elokuva arvostelu koko totuuden siitä, onko elokuva hyvä vai huono? Mitkä ovat motiivit vihapuheen lietsojan taustalla?
Medialukutaitoa opitaan jo lapsena
Kouluissa aletaan opettaa medialukutaitoa jo alaluokilla. Nykylapsista varttuu toivottavasti kriittisiä lukijoita, jotka ymmärtävät klikkiotsikoiden syyt ja osaavat vaatia tiedolle lähteitä sekä myös kyseenalaistaa lähteet. Jos tavoitellaan maailmaa, jossa erilaisuutta ymmärretään ja ihmisten välillä vallitsee myönteinen yhteys, mediakriittisyydellä on tavoitteiden saavuttamisessa suuri merkitys.
